Löytyikö aikaa?

Rupattelin päivänä eräänä tuttavani kanssa, joka kertoi aikovansa ryhtyä harrastamaan liikuntaa. Ongelmana vain oli, että hän ei oikein tahdo löytää aikaa siihen. Aikani tuumailtuani huomasin, että eihän minullakaan ole aikaa. Ja sitten muistin mäyräkoiramme Onnin.

Keskimmäinen koiristamme on uskomaton pallotaituri. Pääasiallisena pelivälineenä sillä on tennispallo, joka on juuri sopivan kokoinen leukojen väliin ja jolla on sopiva kimmoisuus vielä varsin repaleisenakin ja koko karvapinta irtirevittynä. Onnin pallotaituruus ei ole pelkästään myötäsyntyistä lahjakkuutta, vaan siihen on tarvittu myös loputon määrä harjoittelua.

Onnillakaan ei ole aikaa. Onnihan on eläin. Eläimillä ei asiantuntijoiden mukaan ole kieltä, siis kielioppia ja sanakirjaa, joten eläimillä ei myöskään voi olla aikaa. Onnia ei ajan puute kuitenkaan haittaa. Onni pelaa palloa niin kauan kuin huvittaa ja riippumatta siitäkin huvittaako ketään heitellä palloa. Peli etenee siten, että jos Onnin valitsema pelikaveri ei riittävän nopeasti heitä palloa, niin seurauksena on armotonta haukkumista, kunnes pallo taas lentää.

Seuraavalla kerralla tavatessamme aionkin kysyä tuttavaltani onko hän löytänyt aikaa. Nimittäin minä en ainakaan ole. Enkä tunne ketään toistakaan, joka olisi löytänyt. Aikahan on vain sana.