Pyöreä pöytä

Tein tämän päärynäpuisen ruokapöydän aikoinaan erään tuttavani kotiin Kirkkonummelle. Toimitusaika venähti pitkäksi, mutta kärsivällinen isäntäväki oli pöydästä loppujen lopuksi oikein iloinen. Pöytä tosiaankin suunniteltiin perheen toivomusten mukaan ja viilut sahasin käsin(siis vannesahaa käyttäen) sopivan värisestä lankusta.
Tilaushuonekalujen tekeminen on mukavaa ja näyttää niiden tilaaminenkin olevan. Silloin saa ainakin sitä mitä haluaa, eikä sitä mitä kaupan valikoimissa sattuu olemaan tarjolla. Puusepillä on tästä syystä usein pitkiä asiakassuhteita, mutta monille asiakkaille myös vuorovaikutus ja tekijän tunteminen merkitsevät paljon.

Vahtituvan kengitys

Vahtituvan hirsiseinien alareunat päätettiin korjata eli kengittää. Vuosikymmenten aikana kosteat maamassat olivat pikkuhiljaa kohonneet kivijalan yli puurakenteita kostuttamaan. Aikaisempien asukkaiden innokas puuhastelu kodikkaiden kukkapenkkien parissa kostautui ja nyt oli korkea aika vaihtaa tervettä hirttä alimpiin hirsikerroksiin.

Alemmassa kuvassa on seinästä poistettu lahoa hirttä ja hirsimestari jo miettiikin seuraavaa työvaihetta - ellei sitten joogaa. Nostokykyiset pullotunkit tukevat hirsirakenteita ja ovat tarpeen aseteltaessa tervettä tavaraa paikoilleen. Samalla kertaa saatiin myös oikaistua muutaman sentin vajonnut seinä suoraksi.

Kengitys alkaa olla valmis ja hirsimestarin swingi saattaa hirren tiukasti paikoilleen.

Ikkunan alapuoliseen seinän osaan on vedetty koealue vastasekoitettua pellavaöljymaalia. Maalin tekeminen on helppoa. Halutut pigmentit sekoitetaan vernissaan. Upea seinä vaatii tosin kolme maalikerrosta, mutta se kyllä kannattaa. Uusintamaalauksen tarvekin on vasta muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Lattiapintoja

Vahtitupa rakennettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Uuden rakennuksen tukevat lattiat olivat massiivista pontattua lankkua.

Välipohjan eristeenä käytettiin todennäköisesti talon rakennuspaikalta kaivettua savea. Kuivuvan hienojakoisen saven valuminen lattialaudoituksen välistä maahan tai alakertaan estettiin sammaltiivistein. Välipohjaan pyrkivät hiiret saivat varmasti nenänsä tukkoon savipölystä, joten vierailusta tuskin muodostui kovin pysyvää oleilua.

Ponttilattia palveli hyvin aikansa, mutta jossain vaiheessa se alkoi kaivata jotain pintaansa. Ensimmäinen modernisaatiovaihe toi tullessaan hienon parkettikuvioidun linoleumimaton. Kestävyytensä puolesta se olisi varmaan palvellut kokonaisen ihmisiän. 1900-luvun entistä vaativammille ihmisille kehitettiin kuitenkin uusia houkutuksia. Linoleumin päälle naulattiin jossain vaiheessa tiukasti kerros lastulevyä, jonka pintaan liimattiin nykyaikainen muovimatto.

Lattiapinnoista oli vahtituvassa näin varaa valita mieleisensä. Kuvassa otetaan alkuperäistä hienoa lankkulattiaa uudelleen esiin.

Ilon aihe

Leikkuulauta on tarpeellinen kapine. Joskus se ilahduttaa omistajaansa myös ulkoisella olemuksellaan.

Vauhtisuora

Kauklahden aseman seutu on vilkkaasti liikennöityä aluetta.
Koulujen oppilaat ja lähitienoon asukkaat käyttävät ahkerasti busseja ja junia. Nopeusrajoituksia ei kuitenkaan juuri noudateta ja kaupungilta todetaan, että hidasteet haittaavat julkista liikennettä.

Bisan kartano

Veden lorina peltisessä syöksytorvessa on musiikkia korville pitkän talven jälkeen. Valokuva-arkistosta löytyy kaikenlaisia sattumia Kauklahdesta. Ensimmäiseksi näkymä mäen päällä hienosti sijainneen Bisan kartanon suuntaan. Etualalle nousi asuntomessualue ja kartanokin hävisi maisemasta parin tulipalon jälkeen.